Viimeinen kesäaamu, herään itsekseni kasilta. Puen villapaidan päälle, vedän marjamyslin naamaan ja ei kun ulos aamukävelylle. Pieni kaupunginosa on vielä unillaan, kun mä hiippailen aurinkoista tietä eteenpäin. Kasteinen ruoho kastelee kangaskenkien kärjet, ja heinänkorret viistää lahjetta. Aamut on jees - kunhan vaan jaksaa herätä.
- Linnea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti