Dam di dam

Täällä taas! Kumma miten se blogi unohtukaan, kun on sopivasti luiskahtanu pois kaikennäkösistä aikatauluista ja kalenterimerkinnöistä.. :D Kuukaus takana, puoltoista edessä. Aika juoksee, mä viiletän. Vihdoin oon saanu peppuni hilattua ylös sohvalta yms. paikoista löhöilemästä ja päässy vauhtiin! Ohjelmaa on, kun sitä itse järjestää. Viime viikko tuli vietettyä ihanalla hevosleirillä avustellen, kiljuvan lapsilauman pyöriessä ympärillä. Ei ehkä kuulosta unelmalta, mutta hyvässä seurassa seki on superhauskaa ;) Niin kuin maailman kuningatar Maija Poppanen sanoo, just a spoonful of sugar helps the medicine go down. Jalat rikkinäisissä crocseissa, yltäpäältä mudassa, mutta hymyssä suin. Ehkä oon vähän hullu.

Juhannus ei ollu mun kohdalla mitenkään superhyperihana ja ainutlaatunen, vaan se tuli vietettyä koko perheen voimin meijän ystäväperheen luona. Paljasjalkafutailua, hyvää ruokaa ja sauna. Ei se pahakaan oo. :)

Juhannuksen jälkeinen aika on ollu (huimat neljä päivää!) täynnä footbagailua ja juoksentelua rippijuhlissa, treeneissä, partiokokouksissa ynnä muissa tapaamisissa. Tapaamisista puheen ollen, maanantaina oli Kallion ykkösten tapaaminen Vapianossa, jossa sekä opin VIHDOIN tilaamaan siellä ruokaa, koska se on ollu mun blondipäälle vähän haastavaa että pääsin tutustumaan kouralliseen mun uusia vuosikurssilaisia. Oli paljon mukavia tyyppejä, ja jos joku teistä nyt näkee tän niin kiitos illasta, oli hauskaa :)
Nyt tän tyllerön pitää viipottaa seuraavaan paikkaan, eli pakkaamaan laukkua Ruotsissa olevaa futisturnausta varten. Hej på er!

♥: Linnea

Busy bee

Ihana fiilis; loma on oikeesti lähteny kunnolla käyntiin. Viime viikko oli superkiva, oon ollu Vennyn ja muiden teatterikavereiden kanssa tosi paljon. Ihanaa et on ehtiny nähä kaikkia!
 Tosiaan tiistaina oli Vennyn synttärit, ja meitä oli siellä vaan minä, venny, liina ja tiia. Pienelläkin porukalla oli tosi kivaa; syötiin ihan hirveesti kaikkee mielettömän hyvää ja oltiin vesipallosotaa ja juteltiin pitkästä aikaa ihan kunnolla :)

 Sitte torstaina menin vennylle yöks ja nukuttiin yö teltassa niiden olkkarissa. Oltiin myös koneella ja tutustutin vennyä vähän internetin ihmeelliseen maailmaan ja se jäiki heti koukkuun... Perjantaina oltiin Liinalla, minä, venny ja isa ja oli kivaa vaan chillailla ja kuunnella musiikkii ja puhella rauhassa. Tollasia hetkiä on ihana pitää.

Torstaina saapu kauan ootetut lukiotulokset, ja kävi ilmi että minä ja linnea päästiin molemmat meidän ykkösvalintaan, nimittäin Kallion lukioon! Sieltä meidät voi bongata ens syksynä :) Melkeen kaikki mun kaverit pääs niiden ykköstoiveeseen ja oon tosi onnellinen sen takia. Onnea kaikille!


Tällä hetkellä ootan eniten heinäkuun puoliväliä, jollon lähen portugaliin mun kaverin luokse viikoks. Lasken jo päiviä, (28) ja oon tehny pakkauslistan... Pitää olla ajoissa! ;)

<3: Martta

The dog days are over!

Mun loma on alkanu aika täydellisesti. Melkein joka päivä on ollu aurinkoista ja lämmintä, eikä oo ollu mihinkää kiire. Jäätelöä on kulunut reippaasti ja löhöilytarve alkaa olla pikkuhiljaa täytetty. Ensimmäisenä lomapäivänä taisteltiin hellettä ja toisiamme vastaan Hildan ja Liisan kanssa vesisodan meiningeissä, jossa aseena toimi tappava vesiletku. Mahtavuutta! Kesän ensimmäinen futisturnauskin on melkein ohi, ja seuraavan viikon ohjelma on jo täynnä. Tyhjää täynnä.

Eilen olin rakkaiden ystävien Annin ja Oonan kanssa spontaanireissulla Suomenlinnassa. Ostettiin kilo vesimelonia ja syötiin se jätskitikuilla. Sää oli mitä parhain, ja uskaltauduin jopa kahlailemaan liukkailla kivillä. Vesi ei edes tuntunut kylmältä, vaikka edellä mainitut sitä kauhistelivatkin. Kauppatorilta ostetuista mansikoista tuli kuusi ja puoli punaista sormea. Kesä on jees.
Tänään olin kuvailemassa kaunokaista Marttaa ja oli hauskaa. Se pudotti kenkänsä pieneen koloon ja sitten niitä hakiessaan astui lahon ja märän puun päälle. Voitte vain kuvitella niitä äänitehosteita.. ;)

^^valioyksilö, näitä ei mistä tahansa saakaan!

♥: Linnea

Eteenpäin

Huokaus. Musta tuntuu että facebook, blogit ja muukin sosiaalinen media on täynnä koulun loppumista. Mutta ihan syystäkin. Enkä tee poikkeusta mäkään!
 Nää yhdeksän vuotta on merkinnyt mulle uskomattoman määrän. En olis todellakaan sama ihminen ilman mun kaikkia koulusta saatuja kavereita. Oon nyt viiko ajatellu että kohta se loppuu. Kohta ei enää voikkaan lähteä 5 minuuttia ennen koulun alkua kävelemään koululle päin. Ei voi nähdä kaikkia rinnakkaisluokkalaisia käytävillä ja raivostua samoille opettajille. Parhaat kaverit jää, ja niitä näkee, mutta ympäristö, ne kaikki ihmiset joille sanoit moi käytävällä, joiden kanssa oli sama musankurssi, joiden kanssa jaettiin pieniä hetkiä. Ne ihmiset on poissa aika pysyvästi.
 Haluan nyt vielä kerran kiittää kaikkia, jotka on ollut tai on edelleen meidän koulussa, vaikka en oiskaan koskaan puhunut teille! :D Te teitte mun yhdeksästä vuodesta uniikit ja ikimuistoiset. Te loitte mulle hyvän ympäristön kasvaa. Ootte kaikki rakkaita.

Rauna oli meillä yötä ja herättiin 20 vaille 6. Ruvettiin heti häseltämään kaiken kanssa ja oltais tarttettu vielä enemmänki aikaa... Loppujen lopuks päättärit oli kivat ja meni tosi hyvin. Minä, Linnea, Rauna ja Saara laulettiin yks biisi ja se meni myös ihan fine. Olin 100% varma et kaikki stipendit ja maininnat menis niille koulupanostajille, ja nii ne menikin, mut onnistu tääkin tyttönen nappaamaan hymytyttöpatsaan! Meinasin ruveta itkemään ku meiän rehtori luetteli että millanen olen ja miten hyvä olemus musta huokuu. Jälleen, kiitos siitäkin :)

Loppujen lopuksi oon aika onnellinen tyttö tällä hetkellä. Aika on menny niin nopeesti, ja kohta mäkin alotan jo lukion. Minkä lukion, selviää sitten 13. päivä...
Toivotan sydämestäni nyt kaikille teille ihanaa, vapauttavaa ja rentoa kesää! Nauttikaa niin pitkään kun voitte, mä aion ainakin!

<3: Martta

Sommar och blommor

 

Kesä näkyy, tuntuu ja tuoksuu kaikkialla, minne vaan sattuu kävelemään. Mun kesä alko virallisesti vähän aikaa sitten ostetusta jäätelötuutista, jonka menin pianotunnilta tullessa hakemaan omakseni lähikaupasta, kun kuljin ohi. Ihan vaan siks, että oli lämmin päivä, taskun pohjalle oli jääny just sopivasti muutama hassu kolikko ja mun teki mieli syödä jäätelöä ihan vihreessä pihassa ja maata nurtsilla.
Mulle kesä tarkottaa spontaaneja tekoja, lämmintä säätä ja kavereita. Kokemuksia ja kommelluksia, joita voi kokea vaan kesällä, vaan siinä hetkessä. Esimerkiks sitä hetkeä, kun ostetaan torilta kymmenen kilon mansikkalaatikko ja syödään se puolessa tunnissa, ei voi kokea millonkaan muullon. Jokanen kesä on erilainen, vaikka niissä on samanlaisia piirteitä. Ikinä ei voi olla tasan yhtä nuori tai tasan yhtä vanha kuin oli viime kesänä.

Viime aikoina oon vihdoinkin ehtiny tehdä paljon asioita. Oon mm.käyttäny hyvin monta miljoonaa askelta kirppareita koluten, korkannu mun maauimalakauden käväisemällä pulahduksella kumpulassa, tuntenu itteni yksinäiseks, laulanu, käyny YH tunnilla luokan kanssa mäkkärissä, saanu mun jopon taas käyttökuntoon ja huristellu sillä, nähny kavereita  keitä en yleensä nää, ja nauranu. Nauranu paljon. Onneksi. Yks tärkeistä ja hauskoista hetkistä oli, kun oltiin Hildan ja Liisan kanssa Maailma kylässä -festareilla. Syötiin ylihyvää festariruokaa, kuunneltiin Kuningasideaa ja tanssittiin Sutsisatsaa Fröbelin palikoiden tahtiin.

 

 Eilen oltiin Martan kanssa varmaan kaks tuntia meidän pihalla viltillä jillailemassa kera suklaan ja musiikin. Se oli sellanen hetki, jonka mä tietoisesti tallensin mun muistoihin. Kaiken sen, miltä siellä tuoksu, näytti ja kuulosti. Tallensin sen muiston ens syksyä ajatellen, että kiireessä ja paineessa ois helppo muistaa rentoutua ja hengittää syvään. Sen hetken jälkeen oli tosi paljon helpompi ajatella, että ehkä se maailma ei kaadu, vaikka en mä siitä mantsasta kymppiä päättötodistukseen saakaan.

Mun ysin päättärit on ylihuomenna. Tai siis meidän. Kaikki alkaa pikkuhiljaa valmistua sitä varten, mekko ostettu ja esitysbiisi alkaa olla kuosissa. Huh. Eihän sitä nyt kestänykkää kun yhdeksän vuotta. VAAN yhdeksän vuotta, jo yhdeksän vuotta. Seuraavan yhdeksän vuoden päästä mä oon 25, eli puolivälissä viidestäkymmenestä. Yeah, time is short. Tai sitten ei.

♥: Linnea

Vastauksia kiitos

Mulla on huono päivä. Viikko. Elämä. Raivosin ihan liikaa ja turhasta. Voisin heittää ketä vaan nyt tuolilla.
Joskus valehtelu on sallittua, jos sillä suojelee toista. Eiks vaan?

Se iski muhun tänään päivällä. Haluan lokeroitua. Kaikki muut kattoo toisiaan ja ajattelee "toi on se tanssija" "toi on se laulaja" "toi on se voimistelija" "toi on se hyvä oppilas". Mulla ei ole mitään niistä. Kukaan ei tunne mua. Kaikki muut on leimattu. Kaikki stipendit ja kunnianimet ja leimat on jo jaettu. Mulle ei riittänyt.

Surullista mutta totta, oisin mielummin leimattu ihan mikskä vaan. Kauheeksi. Ärsyttäväksi. Rasittavaksi. Mutta en näkymättömäksi. Se on mun painajainen. Tää on. En halua olla enää ihan ok kaikessa. Jos pitää sanoa eka laulaja, tanssija, näyttelijä, ei mua sanota. Aina joku muu tulee mieleen. Mutta mä oon tehnyt ihan yhtä paljon töitä. Haluan sitä ihan yhtä paljon. Silti mua ennen laitetaan kaikki muut. Miksi? Mitä mä teen väärin? Millon mun vuoro tulee?

Martta

I've been missing you

                      

                       

                      Hei taas!

ystävä

odotettu

rakas

ihana

lämmin

kukkaiskeiju

mausteinen

rauhallinen

villi

eloisa

hiekka

sympaattinen

tuoksuva

hullu

vesi

erikoinen

poikkeuksellinen

vapaa

pisamat

sielukas

kutkuttava

aika

sekainen

olotila

liehuva

lupaava

haaveileva

polttava

viileä

tanssi

hymyilevä

sekopäinen

oma

tyylikäs

vanha

uusi

tunnelma

mietiskelevä

erityinen

kaunis

romanttinen

pirteä

aurinko

vihreä

jäätelö

hurmaava

täysi

uninen

ikimuistoinen.

Ihanaa, kun olet taas täällä.

Tervetuloa, käy peremmälle.

Olethan vähintään yhtä hyvä kuin viimeksi?

Tai jopa parempi.

 ♥: Linnea